Máđu oaidninguovlu lotti njunis / A Worm’s Eye View from a Bird’s Beak
Čájáhus bistá njukčamánu 16. beaivvi rájes čakčamánu 1. beaivvi rádjai 2024, ja ovdanbuktá gieskat diŋgojuvvon dáiddabargguid, oktan Chacon earenoamáš bargogearddi maŋimuš 25 jagi deaŧalaš dáiddadahkosiiguin. Son lea dáiddár geasa juolluduvvui MacArthur Genius Grant jagi 2023, ja lea vuosttas amerihkálaš eamiolmmoš gii gudnejahttojuvvui Pulitzer Price for Music bálkkašumiin jagi 2022. Chacon bargá komposišuvnna [nuhttema], notašuvnna [govastatvuogádagaid], installašuvnna, filmma ja performánssa [čájálmasa] dáiddavugiid rastá áiccalmahttin dihtii eamiálbmogiid vuosttaldeami ja nannen dihtii eamiálbmogiid leahkinvugiid, diehto- ja máhttovugiid ja dahkanvugiid.
Čájáhus Romssas lea biddjojuvvon ceakko áksá háltái, mii vuolgá vuosttas gearddis ja olla gitta loktii, latnja mii dássážii ii leat leamaš oahpis gehččiide. Dát vuohki čáhkkedit dáiddabargguid dávista navajo ja sámi filosofiijaid guovddáš jáhkkui, mii čujuha badjálas ja vuollálas siidaguimmiide geat leat oktanaga máilmmiin min bajábealde ja vuolábealde. Dáiddadahkosat mat ovdanbuktojuvvojit dán čájáhusas, čatnet oktavuođaid eamiálbmogiid vuosttaldanvásihusaid gaskii iešguđetge nannámiid rastá, ja deattastit oktasaš dáistalemiid ja vejolaš fámuiduvvan eamiálbmogiid boahttevuođaid, mat sáhttet ollašuvvat solidaritehtafierpmádagaid dahkama bokte. Chacon geavat buvttiha molssaevttolaš searvevuođa dahkanvugiid, jiena bokte ja rastá, oarjeriikkaid bargoveagaid govastatvuogádagaid olggobealde ja kolonialismma olámuttu dobbelis.
Chaconis leat guhkilmas ustitvuođat sámi servodagaiguin, ja čájáhusas vuosehuvvojit vuosttas geardde máŋga dáiddadahkosa, maid lea dahkan sámi fágaguimmiiguin orodettiinis sihke sámi guovlluin ja Lásságámmis, beakkálmas sámi dáiddára, musihkkara ja eanangáhttejeaddji Áillohačča (1943-2001) ruovttus. Njealljásii (vággi) (2024), Máhttájeddjiid jođiheapmi (2024) ja … almmi ráidalas] (2024), bohciidedje vuorroságastallamiin ja ovttasbargoprošeavttain sámi filbmadahkkiiguin ja eanangáhttejeddjiiguin Marja Bål Nango ja Smávut Iηgir (ja sudno fulkkiiguin Bål Nango badjebearrašis) ja juigiiguin Ingá-Máret Gaup-Juuso, Risten-Anine Gaup, Ánde Somby ja Niko Valkeapää. Dáid bargguid váibmu ravká daid oktavuođas searvevuođa ja eatnama gaskkas, notašuvnna ja relašuvnna gaskkas. Dáiddadahkosat gávdnojit lassin video ja skulptuvrralaš installašuvnnaide, mat leat museagalleriijain. Dat gávdnojit vejolaš molssaevttolaš leahkinvuohkin, go searvevuhtii oassálastá, dieđu ja máhtu juohká, guhtet guoimmi ja eatnama guldala, ja go gáibida juohkemeahttunvuođa eatnamis ja guhtet guoimmis.
Chacon geatnegasvuohta bearrašii, sihke oaččálaš fulkkiide ja válljejuvvon bearrašii, lea čalbmáičuohcci Zitkála-Šá nammii (2017-2020) dáiddabarggus, ráidu mii lea ožžon namas Yankton sioux nissona maŋis, gii jalgii ovdanvázzi luotta nuhttejeaddjin, čállin, jorgaleaddjin, musihkarin, oahpaheaddjin ja aktivistan 1900 logu álggogeahčen. Ráidu sisdoallá guoktenuppelogi musihkalaš láidesteaddjinuohta, main iešguđesge lea vástideaddji teaksta mii gudnejahttá eamiamerihkálaš [Native American], eamiálbmogiid, mestisa dahje vuosttas álbmogiid [First Nations] nissonolbmuid, geaid Chacon dovdá persovnnalaččat ja geaid geavat jiena, performánssa [čájálmasa], nuhttema ja musihka dáfus čuozai dáiddára millii deaŧalaš veahkkin dekolonialisttalaš nuppástusteoriijii. Nissonolbmuid njunuš rolla, ii dušše Chacon iežas eallimis, muhto eamiálbmogiid koloniserema vuosttaldeami historjjás, gerdojuvvo máŋgga dáiddadahkosis čájáhusas.
Chacon bargu bovde olbmuid guldalit čiekŋaleappot go dušše dan jiena, man dovdájit olbmuid gaskasaš lanjaid ja gaskavuođaid jietnan (mii dávjá boastut áddejuvvo jaskatvuohtan oarjeriikkaid kanona mielde). Jaskes lávlunjoavku (Standing Rock) (2016/2022) gaskkusta Standing Rock sioux álbmotčeardda láidestan vuostálastima, mii čohkkii čuđiid mielde olbmuid (geain muhtimat ledje sápmelaččat) No Dakota Access Pipeline Protest áigge. Bargu movttiidahttá olbmo guldalit dušše fal sin luhtteorruma deattu, dohkkehit sin vuosttaldeami ja deaivideami.
Máđu oaidninguovlu lotti njunis čájáhusain guorahallá Chacon iežas geavada eamiálbmogiid jurddašanvugiid ja eallinlágiid nannejeaddjin, ja addá bajilgova veagalaš lahkaneamis, man Chacon lea gárgedan máŋggaid mediaid rastá ja mainna ealáskahttá servodaga ja suokkarda man vuoksul eamiálbmogiid sogalašvuohta iežaset máddariin árben eatnamiidda lea.
Chacon Pulitzer Prize vuoiti orkeasttarkomposišuvdna, Voiceless Mass [Jienahis šáhkki], čuojahuvvo Bådåddjos/Buvvdas (Eurohpá kulturoaivegávpoga jagi oktavuođas) geassemánu 7. beaivvi 2024 ovttasbarggus Árktalaš filharmoniijain ja Bådåddjo/Buvvda 2024:in. Konsearta sisdoallá maiddái Chacon orkeasttarkomposišuvnnaid, Biyan (2011), ja maiddái komposišuvnnaid maid sámi komponista Elina Waage Mikalsen lea nuhtten. Raven Chacon ja Patricia Marroquin Norby, eamiamerihkálaš dáidaga mieldekuráhtor, The Metropolitan Museum of Art, New York, ságastallan dollojuvvo Stormen konseartahállas árabut dan beaivvi.
Čájáhusa Davvi Norgga Norgga Dáiddamuseas lea kurateren Katya García-Antón, Davvi Norgga Dáiddamusea direktor ja hoavdakuráhtor.
Máđu oaidninguovlu lotti njunis čájáhusa lea lágidan Davvi Norgga Dáiddamusea/Nordnorsk Kunstmuseum ja Swiss Institute [Šveicca instituhtta] New Yorkas.
Čájáhusa fárus lea ráddjejuvvon mearri Field Recordings [Gieddejidnemat] (1999) ráiddus, Chacon jidnemat Navajo eanadagain mat muosehuhttet terra nullius [ii geange eanan] kolonialisttalaš cukcasa. Jidnemat gievruduvvojit bajimuš jietnavolumii ja deaddiluvvojit poastakoarttaide mat doibmet vinyljietnaskearrun.
Vuosttas monografiija, mii lea oamastuvvon Raven Chacon geavadii, leat doaimmahan Katya García-Antón, Stefanie Hessler ja Alison Coplan, ja das leat teavsttat maid leat čállán Raven Chacon, Aruna D´Souza, Eric-Paul Riege, Dylan Robinson ja Patrick Nickleson, Anthony Huberman, Lou Cornum, Marja Bål Nango, Smávut Iŋgir, Sigbjørn Skåden, Candice Hopkins, Stefanie Hessler ja Katya García-Antón. Publikašuvnna lea hábmen Stoodio Santiago da Silva ja juogadan lea Sternberg Press.